top of page

AIHEET:

UUSIMMAT KIRJOITUKSET:

FOLLOW ME:

  • Facebook Clean Grey
  • YouTube - Grey Circle
  • Instagram - Grey Circle

Vuosi 2019 - kovaa treeniä ja kommelluksia kokeissa

25.12.2019
3 min käytetty lukemiseen

Blogin koeraportoinnit ovat tänä vuonna jääneet muiden kiireiden jalkoihin, mutta vedetäänpä nyt kuitenkin kausi yhteen.

Vuoden päätavoite oli työstää Islan kanssa avoimeen luokkaan tarvittavat taidot ja tämän asian eteen töitä teimmekin. Aloitin kisakunnon valmistelun Tomi Sarkkisen vetämällä neljän kerran AVO-VOI -kurssilla maaliskuussa. Talvitauon jäljiltä vaivannut pienoinen tahmeus jäi hyvin nopeasti taakse ja kurssin aikana oivalsin monta hyödyllistä asiaa etenkin linjatehtävien osalta. Ja mikä tärkeintä, sain rutkasti itseluottamusta lähteä rakentamaan vaativampia harjoituksia Islalle. Huhtikuussa kävimme vielä yhden kokeenomaisen mock trial -treenin ja sen jälkeen olikin jo ensimmäisen virallisen startin vuoro.

Koekausi avattiin Surkeenjärvellä WT-kokeessa, jossa tuomareina olivat Pauliina Ahola, Pieter Vivijs, (BE) ja Laura Lazzaretto (IT). Koira toimi oikein mukavasti, mutta päästin sen yhdellä rastilla väärälle damille, joten tuloksena AVO0 pistein 0, 15, 19, 14, 20 (yht 68).

Vappuna osallistuimme toiseen epäviralliseen mock trial -kokeeseen Riipilässä. Tuo päivä meni kerrassaan loistavasti ja pokkasimme tiukan finaalin päätteeksi koko kisan voiton. Se tuntuikin mukavalta niinkin kovassa seurassa - olihan kokeessa mukana myös monta kokenutta voittajaluokan koirakkoa.

Juuri kun palaset alkoivat loksahdella kohdilleen ja kalenteri täyttyä koeilmoittautumisista, alkoi kohtalo puuttua peliin. Ensin Isla sai pahan ruokamyrkytyksen ja vietti toista vuorokautta eläinsairaalassa nesteytyksessä. Koira toipui onneksi nopeasti, mutta dopingkarenssithan siitä tuli päälle. Koko toukokuu oltaisiin pois pelistä. Eikä siinä vielä kaikki: juuri kun karessiaika alkoi olla lopuillaan, sai Isla tassuunsa pahan anturahaavan. Sitä sitten paranneltiin kesäkuun loppuun asti. Olen aina päässyt koirieni kanssa vähällä, mutta kyllä nämä pienetkin vastoinkäymiset tuntuivat kurjilta! Motivaatiota sai hakea pitkään kun päästiin takaisin treenihommiin. Onneksi kaverit toimivat vetoapuna.

Kesäkuun viimeisenä päivänä Islan antura oli jo niin hyvin parantunut, että pääsimme vihdoin starttaamaan. Kaikkiaan kolme starttia jouduin sairaslomamme takia perumaan. Epäonni ei kuitenkaan meinannut jättää meitä rauhaan, sillä nukuin koepäivän aamuna pommiin! Se on uskomatonta, sillä en ikinä aikaisemmin ole onnistunut tuollaista tekemään! Täpärästi ehdin kuitenkin Keuruulle juuri ennen kokeen alkua. Ja se saatiin mitä haettiin, eli kaikki damit talteen. Tuloksena AVO2 ja yllärinä jaettu 3. sija (pisteet 12, 17, 20, 17, 10 = 76). Haparointi ohjaustehtävissä pudotti pisteitä. Mutta toisaalta virkistävää saada WT-kokeesta joskus joku muukin tulos kuin 1 tai 0.

Heinäkuussa jatkoimme B-kokeilla. Ensin Tampereelta haettiin AVO2, kun Tobina Nyman olisi kaivannut vielä yhden riistan hausta muuten hyvin menneen kokeen päätteeksi. Elokuussa Raaseporissa räpelsimme AVO3 tuloksen Andreas Josefssonilta Islan käydessä aivan ylikierroksilla. Seuraavana viikonloppuna Paraisilla Pasi Majuri arvioi suorituksemme AVO2-tuloksen arvoiseksi Islan tehtyä pienen tarkistuslenkin kakkosmarkkeerauksen toisessa noudossa. Tuohon viimeiseen kokeeseen olin itse aivan äärimmäisen tyytyväinen. Isla teki upean työn vaikka parikokeena tehty suorituksemme kesti yli tunnin.

Syyskuussa lähdettiin Hämeenlinnaan Tobinan arvostelemaan kokeeseen "kerran vielä" -asenteella. Isla teki jälleen todella hienon kokeen, mutta pudotteli aivan amatöörimäisesti vesiriistat jalkoihini, mikä laski tuloksen AVO2:ksi. Meinasin hävetä silmät päästäni! Kyllä nolotti.

Eli niin lähellä mutta niin kovin kaukana oli onnistumisemme tällä kaudella. Onneksi hienot käytännön metsästysretket saivat ajatukset kääntymään plussan puolelle. Pääsin mukaan sekä kyyhkyn että sorsastuksen aloitukseen ja molemmat koirat olivat töissä. Elsa loisti etenkin vesitehtävissä ja Islalla taas haavakkotyöskentely on jo kerrassaan upeaa katseltavaa. Vesilintujahteja syksylle kertyi useita ja syksy huipentui peltopyy- ja fasaanijahteihin. Isla toimi erinomaisesti myös isommissa jahdeissa, joissa se pysyi täysin rauhallisena ja ohjattavista muista koirista, useista ampujista ja runsaasta lintumäärästä huolimatta. Näissä fiiliksissä päätin vielä lähteä marraskuun WT-kokeeseen Lapualle. Tämä retki kannatti, sillä Isla urakoi AVO1-tuloksen ja sijoittui kolmanneksi pisteillä 86/100 (20, 20, 13, 20, 13). Kolmelta rastilta täydet pisteet - ei olisi kausi voinut hienommin päättyä! WT:ssä saimme siis osallistumisoikeuden voittajaluokkaan ja samalla myös A-kokeisiin. Tämä onkin ensimmäinen kerta kun yli 20-vuotisen noutajaharrastusurani aikana olen koirani kanssa menossa voittajaan! Aika mahtavaa.

Ihan pikkuisen jo A-koetouhuja kokeilimme joulukuussa Esa Schönin vetämässä A-koekoulutuksessa. Päivä antoi kovasti luottoa siihen, että kyllä mekin vielä joskus pääsemme osallistumaan tähän noutajien kuninkuuslajiin. Kunhan Elämäni Koira vaan pysyy terveenä ja hyvässä kisakunnossa.

Islan kausi 2019:

NOWT: 2 x AVO0, AVO2 (3.), AVO1 (3.) -> siirto voittajaluokkaan

NOME B: AVO3, 3 x AVO2

 
 
 

Kommentit


  • b-facebook
  • YouTube - Black Circle
  • Instagram Black Round
bottom of page