Tunnisteita ei vielä ole.
Tänä syksynä pääsimme jälleen ilahduttavan paljon käytännön hommiin. Hyviä metsästäjäkontakteja on kertynyt vuosien varrelta ja uusiakin kyselijöitä on ilmaantunut kun olen pyytänyt sanaa levittämään. Joillekin jouduin jopa myymään "ei oota" kun päivät eivät kertakaikkiaan riittäneet. Ja onneksi tuttavapiiristä sain haalittua varakoirakoita kun en itse päässyt matkaan.
Kausi alkoi kyyhkyllä ja Isla sai samalla ensikosketuksensa lämpimään riistaan ja haavakoihin. Aloituspäivänä se oli minun mukana yksin ja saatiin yksi kauas liidellyt haavakko talteen. Toisella keikalla mukana olivat molemmat koirat - oli hienoa nähdä kuinka Islan epävarmuus vaihtui hienoon työskentelymoodiin. Ja Elsa näytti nuoremmalle mallia haavakkotyöskentelystä.
Sorsastuksen aloituksessa olimme neljän asemiehen apuna haastavassa kaislikossa. Yksi aiemmin päivällä tippunut tavi jäi hukkaan, mutta kolme muuta pudotusta koirat kaivoivat talteen.
Toinen keikka tehtiin Urjalaan ja sielläkin porukka minulle uusi. Olin sekä aamulennolla että myöhemmin samana iltana iltalennolla. Paikka oli hieno mutta koirille haastava laaja kaislikkoalue ja tällä keikalla harmillisesti kaikki neljä pudotusta jäivät hukkaan siitäkin huolimatta että perkasin koirien kanssa kaislikkoa niin pitkään kun jaksoimme. Kyllä harmitti!
Lisäksi pääsimme muutaman kerran ehdustustehtäviin Metsästysliiton kutsujahteihin. Näistä ensimmäisellä kerralla Islalle tuli täydellinen markkeeraus veteen jonka se varmasti poimi talteen. Toisella keikalla meille ei noutoja tullut.
Kausi on vielä nuori ja intoa metsälle löytyy. Toivottavasti päästään ainakin fasaanihommiin vielä syksyn mittaan.
