SNJ:n kesäleiri, NOME AVO-koulutus

SNJ:n kesäleiri on tällä viikolla jo aiemmilta vuosilta tutuksi tulleessa Mustialassa. Sijainti, puitteet ja miljöö ovat loistavat, ja ilmoittauduinkin kaikkiaan neljäksi päiväksi koulutuksiin: ma-ti Elsan kanssa NOME AVO-ryhmään ja to-pe Islan kanssa aloitteleviin. Leirille pääsen kulkemaan kätevästi kotoa käsin, kun ajomatka on vajaa tunti suuntaansa.
Ma-ti -kurssimme vetäjänä toimi Pasi Tikka. Kurssilaisia oli kahdeksan, joten kohtuu isolla ryhmällä treenattiin. Koulutukset vedettiin aiemmista vuosista poiketen yhteen pötköön aamuyhdeksästä iltapäiväkahteen, joten aikaa oli ruhtinaallisesti. Itse olisin kyllä kaivannut väliin kunnon lounastaukoa, joka olisi napakoittanut ja rytmittänyt päivää. Yllättävän hyvin koirat kuitenkin jaksoivat pitkän päivän.

Lauantaina teimme harjoitukset puistossa. Pasi kartoitti ensin koirien lähtötasoa seuraamisella ja yksinkertaisella markkeeraus- ja muistilinjaharjoituksella. Matkaa linjapaikalle oli heti alusta asti reippaasti. Harjoitusta vaikeutettiin pikkuhiljaa matkaa pidentämällä ja lisäksi välillä tehtiin linjan puolivälissä olevaan ojaan toinen hajualue, jossa koirille opetettiin pysäytystä ja lähihakua ojasta. Lopuksi koirien piti vielä mennä hajualueesta yli kauemmalle muistipaikalle.
Päivä päätettiin pitkillä markkeerauksilla heinikon yli veteen. Koirat lähettiin nurmelta, ja niiden piti edetä pitkän heinikon läpi rantaan ja veteen asti. Markkeerauksen pudotuspaikka ei näkynyt lähetyspaikalle, mutta kuului, kun dami lässähti veteen. Nokkosten täyttämän heinikon läpäisy oli yllättävän vaikeaa monelle koiralle. Elsa oli koko päivän kytännyt veteen pääsemistä, joten se teki markkeeraukset ihan mallikkaasti. Palauttaessa tosin teki pienen kiertolenkin.
Tehtävät eivät sinänsä olleet mitenkään vaativia, mutta pitkät linjat tuottivat meille hieman ongelmia, ja jouduinkin useaan otteeseen motivoimaan muistipaikan. Elsalle avoin puisto, jossa oli monta porukkaa tekemässä harjoituksia, oli haastava. Tämä selvästi sekoitti häiriöherkän koiran keskittymistä. Ja toki huomasin, että ihan perus linjaharjoittelua tarvitaan aina vaan: toistoa, toistoa, toistoa. Pasi lohdutti, että linjan saa kyllä suoraksi. Mutta töitä se vaatii.

Tänään treenasimme niitetyllä pellolla. Päivä aloitettiin lähihakuharjoituksella, jossa pellon reunalla olevaan heinikkoon tallattiin hajualue, koira laitettiin alueen reunaan istumaan ja sille annettiin lähietäisyydeltä lähihakukäsky. Pasi kehoitti antamaan käskyn ensin ilman käsimerkkiä, jotta näkee, tunnistaako koira käskyn (Elsa lähti hienosti hakemaan pelkästä pillistä!). Koira piti pitää kohtuu pienellä alueella pysäyttämällä se välillä ja ohjaamalla vuoroin oikealle ja vasemmalle. Kun koira oli tehnyt jonkin aikaa töitä, Pasi heitti heinikkoon pallon koiran sitä näkemättä. Tässä tuli harjoiteltua siis sekä pysäytyksiä että lähihakua.

Seuraavaksi koirille tehtiin markkeerauksilla kaksi muistipaikkaa. Toinen kauas pellolle kummun päälle ja toinen syvän heinikkoisen ojan vastarinteeseen. Markkeerausten jälkeen Pasi jätti kumpaankin paikkaan dameja ohjaustehtävää varten. Siirryttiin parettain tehtävään walk upiin. Koirille heitettiin pitkät markkeeraukset tennispalloilla ja niitä haettiin vuorotellen siten, että kummallekin koiralle tuli vuorollaan odotusta ja toisen koiran noudon seuraaminen. Jossain kohtaa markkeeraukset jätettiin muistiin ja otettiin vastakkaisesta suunnasta linjat muistipaikoilta. Viimeisessä versiossa markkeeraukset tulivat samalle puolelle peltoa ensimmäisen muistipaikan kanssa ja linja suoritettiin ennen markkeerausnoutoa. Elsa jäi odotetusti markkeeraukseen kiinni ja jouduin siihen puuttumaan. Teki kuitenkin sen jälkeen hienosti linjan. Walk up meillä meni tosi hyvin ja huomasin, että koira sai erityistä lisävirtaa tennispalloista, joita käytän yleensä vain agilityssä palkkiona. Päivään saatiin mukavan nousujohteinen lopetus.

Päivän lopuksi tehtiin vielä pysäytysharjoitus. Koiralle heitettiin pallolla pitkä markkeeraus, jonka se nouti. Sen jälkeen linjalle lähetys samaan suuntaan ja koiran edetessä Pasi heitti sen linjalle pallon. Koira pysäytettiin ja kutsuttiin takaisinpäin. Pysäytys pallon kohdalle ja lähihakukäsky.
Tämä päivä onnistui meiltä mielestäni paremmin kuin ensimmäinen. Toki maastokin oli varmasti koiralle tutumpi ja häiriöttömämpi. Markkeeraukset Elsa teki hyvin ja tuntui osaavan myös lähihaun kohtuullisesti, vaikkakin saisi olla hieman tarkempi etsiessään (nenä lähempänä maata). Linjoissa oli muutama hyvä onnistuminen mutta pari kertaa tarvittiin lisämotivointia. Tämän perusteella tiedän taas tarkalleen mitä meidän tulee harjoitella. Pasille siis iso kiitos hyvistä harjoituksista ja palautteesta. Huomenna huilitaan ja torstaina katsellaankin maailmaan pennun silmin.



Kommentit