Se oli se perjantai
...kun pakkausta oli yli 20 astetta ja ajelin työpäivän päätteeksi hakemaan pentua kotiin. Teresan luona olikin enää Islan lisäksi pikkuinen Millipilleri.


Kävimme paperiasiat läpi ja odotimme, että pennut ottivat pienet nokoset. Gita antoi vielä viimeiset hörpyt ennen automatkaa.
Autossa minulla oli kevythäkki takapenkillä ja sinne Isla vähän arkaillen meni. Kymmenen minuuttia huuteli hieman hädissään, mutta sitten jo rauhoittui ja hiljeni. Muutaman kerran 2,5-tunnin aikana kyseli, että koskas ollaan jo perillä. Muuten pentu taisi nukkua. Ilmeisen sopeutuvainen otus.

Kotona vastassa oli hieman jännittävä mutta sitäkin innokkaampi vastaanottokomitea. Elsa oli aivan tohkeissaan ja häntä vispasi taukoamatta. Hieman ihmettelee pikkuista, mutta on pääosin todella kiinnostunut. Toki pitää vielä huolta, ettei pentu tule liian iholle.

Ensimmäiset pissat ja kakat tehtiin jo hienosti ulos. Iltaruoka ei oikein maittanut, ja siitä jäi vielä aamuksikin. Yöksi laitoin itselleni patjan eteisen lattialle, ja siinä nukuttiin poski poskea vasten koko yö. Muutaman kerran käytiin yön aikana ulkona pissalla, mutta heti kun kävin itse patjalle, tuli Islakin viereen makoilemaan. Ei tietoakaan riekkumisesta.
Aamuruoka syötiin vähän ennen seitsemää. Vieläkään ruokahalu ei ollut kummoinen, mutta maistui heti paremmin kun Elsa tuli syömään omaa ruokaansa viereen. Nyt sitten tutkitaan leluja ja nurkkia, katsotaan mitä päivä tuo tullessaan.



Kommentit